Tietokoneet, internet ja älylaitteet ovat olleet isoimmat tekijät globalisaatiossa. Samaan aikaan kun yhä enemmän tietoa on saatavilla maapallon kaukaisimmistakin kolkista muutamissa sekunneissa, maailmankuva on tiivistynyt; uusiin kulttuureihin ja ihmisiin voi helposti tutustua älypuhelinten kautta, eikä aina tarvitse lähteä reissun päälle. Älypuhelinten vaikutus maailmaan on ollut, ja on edelleen, äärimmäisen suuri, vaikka ne ovatkin aiheuttaneet nykysukupolville jo terveydellisiä ongelmia. Tekniikan lakien ja yleisen kehityksen nimissä puhelinten ominaisuuksia ei tulla silti tulevaisuudessa karsimaan – päinvastoin.
Älypuhelimet ovat muuttaneet monilla aloilla työskentelytapoja, sekä tietysti muovanneet entistä vahvemmin sitä, kuinka vapaa-aikamme kulutamme. Jo varhaiset matkapuhelimet muuttivat arkea ja työelämää merkittävästi: kaikki olivat yhtäkkiä aina tavoitettavissa ja riippuvuus lankapuhelimista hävisi hiljalleen. 2000- ja 2010-luvuilla teknologia on ottanut isoja harppauksia eteenpäin ja puhelinten ominaisuudet ovat lisääntyneet vauhdilla. Vielä 10 vuotta sitten tietokoneet olivat tärkein, ja usein ainoa työkalu monella alalla, mutta älypuhelinten ominaisuudet ja tehot vastaavat jo pian keskihintaista läppäriä.
Isompi näyttö, parempi työteho
Kuluttajat ovat mieltyneet isoihin näyttöihin. Nokian kulta-aikoihin peilattuna suurien näyttöjen trendi tuntuu absurdilta, sillä takavuosina firmojen kahvihuoneessa kilpailtiin lähinnä siitä, kenen puhelin on kaikista pienin. Laitteiden graafiset ominaisuudet tulevat kunnolla esiin vasta isoissa tuumakoissa, joten varsinkin paljon viihdesisältöä puhelimillaan kuluttavat valitsevat mieluummin isomman näytön kuin siromman ulkomuodon. Suurimmat älypuhelinmallit vievät luonnollisesti paljon tilaa taskusta, eivätkä kaikki käyttäjät pidä normaalia suuremmasta käsituntumasta. Monella puhelinvalmistajalla onkin rinnakkain mallistot myös pienempien näyttöjen ystäville.
Isompinäyttöisistä puhelimista tulee kuitenkin valmistajien lippulaivatuotteita, sillä niiden suosio on tällä hetkellä kovempi kuin pienempien puhelinten. Lisäksi, isomman näytön taakse mahtuu enemmän “rautaa”, joten suurten puhelinten tehot ovat pääsääntöisesti aina paremmat. Suurempi näyttö mahdollistaa tarkempia toimintoja ja esimerkiksi sosiaalisen median ammattilaiset ja muut jatkuvasti puhelintaan tarvitsevat ammattiryhmät hyötyvät tästä suuresti. Kirjoittaminen ja kuvien muokkaaminen sujuu paljon helpommin isommalla ruudulla. Voi kuitenkin olla, että näyttöjen kokoa ei nykyisestä pystytä enää liiemmin kasvattamaan.
Enemmän megapikseleitä!
Valitettavaa, mutta totta: puhelimet ovat todella vaikuttaneet ainakin yhden ammattikunnan, nimittäin valokuvaajien, töihin oleellisesti. Kun puhelinten kameratekniikka parani kamerapuhelinten alkuaikojen VGA-mössöstä, alettiin puolitosissaan puhumaan, että jokohan pian valokuvaajat jäävät työttömiksi, kun kaikilla kulkee kamera taskussa 24/7. Nyt, kun valtaosa puhelimista pystyy taltioimaan FullHD-tasoista videokuvaa ja korkearesoluutioisia valokuvia, jokaisesta toimittajasta on käytännössä tullut kuvaava toimittaja. Suomessakin isot mediatalot julkaisevat toisinaan jopa printtilehdessä puhelimella otettuja kuvia, eikä ne pistä harjaantumattoman lukijan silmään millään lailla.
Tokihan valokuvaajia yhä tarvitaan, sillä paljon liikettä ja vauhtia sisältävissä tapahtumissa ei ole lainkaan varaa jättää asioita taltioimatta, tai ottaa sitä riskiä, että kuvat epäonnistuisivat täysin. Siitä huolimatta hyviä kuvia on paljon helpompi ottaa nykyään, kun puhelimiin on sisäänrakennettuna jos jonkinmoisia kuvanvakauttajia ja automaattisia valotussäätöjä. Kilpajuoksu markkinoiden parhaasta kamerasta käy yhä kuumana älypuhelinvalmistajien kesken, sillä kuvapohjaiset somekanavat, kuten Instagram, Snapchat ja YouTube ovat lisänneet entisestään arkipäiväisten tilanteiden kuvaamista.
Prosessori ylikierroksilla
Facebook, Twitter, Netflix, Uber, Angry Birds, Instagram ja Clash of Clans – tyypillisen nuoren aikuisen älypuhelimen tehtävänhallinta saattaisi millä hetkellä hyvänsä listata tällaiset sovellukset puhelinta eniten kuormittavien sovellusten joukkoon. Varsinkin pelit ovat hyviä kuormittamaan prosessoreita, mutta suoratoistopalvelut tulevat listalla hyvänä kakkosena. Jokainen sovellus ja taustatoiminto kuormittaa puhelimen työmuistia ja prosessoria, niin kuin tietokoneohjelmat kuormittavat läppäreiden tehoja. Kun kuormitus käy liian suureksi, älypuhelin kuumenee huomattavasti ja käyttö kannattaa lopettaa hetkeksi.
Polttavan kuuma puhelin voi olla merkki viallisesta akusta, mutta tavallisimmin kyseessä on vain tavallinen ilmiö, joka johtuu laitteen sisällä olevien komponenttien tekemästä normaalista fyysisestä liikkeestä. Ja kuten tiedämme, liike tuottaa energiaa ja energia purkautuu puhelimista lämpönä. Puhelin- ja sovellusvalmistajat elävätkin eräänlaisessa kilpailullisessa symbioosissa toistensa kanssa; kun puhelimiin kehitetään parempia suorittimia, sovelluksista tehdään isompia, näyttävämpiä ja monipuolisempia. Tällöin taas älypuhelin joutuu isomman kuormituksen alle, jolloin taas julkaistaan uusia komponentteja ja niin edelleen.
Netti aina mukana
Suomessa ja useassa EU-maassa ollaan kansainvälisesti ajateltuna poikkeuksellisen hyvässä asemassa, kun puhutaan datayhteyksistä. Meille koko maan kattavat 4G-yhteydet ja kiinteähintaiset puhelinliittymät ovat arkipäivää, mutta monissa maissa datamaksut ovat niin kalliita, että nettiä käytetään lähinnä wi-fin kautta. Eurooppalaiset kuluttajatottumukset ovat kuitenkin saaneet aikaan, datapiirien ja antennien parannuksen. Älypuhelinvalmistajat joutuvat suuntaamaan markkinansa uudelleen. Yhä useampi jakaa älypuhelimen nettiyhteyden läppäriinsä vaikkapa reissun päällä ja silloin hyvät yhteysominaisuudet korostuvat: kaistaa täytyy riittää sekä itse puhelimelle että muille laitteille.
All-in-one -laite
Jo nyt älypuhelin on poistanut tarpeen kanniskella mukana laskinta, muistivihkoa, sanelinta, kameraa ja taskulamppua, mutta niin valmistajien kuin monen käyttäjienkin haaveena on, että puhelin kattaisi käytännössä kaikki yleisimmät arjen tarpeet, sillä puhelin kulkee aina mukana. Sovelluksia ja palveluita löytyy jo pilvin pimein, mutta Suomessa älylaitteella maksaminen on vielä alkutekijöissään. Apple Pay -tyyppisten palveluiden täysimittainen käyttöönotto vähentäisi riippuvuutta lompakosta, ja mikäli ministeriön suunnitelmat menevät läpi, jopa ajokorttikin löytyisi tulevaisuudessa suoraan älypuhelimesta.