Esineiden internetistä on kohistu jo monta vuotta. Esineiden internet eli IoT vaikuttaa niin korkeatasoiselta toteutukselta, että sen hyöty arjessa ei tunnu konkretisoituvan tavallisille ihmisille. Mikä on esineiden internet ja kuinka se voi auttaa meitä arjessa? IoT-alustan viihdearvosta on julkaistu eniten tutkimuksia, joissa on luotu mukavia mielikuvia itsestään syttyvästä saunasta, maitovajeesta ilmoittavasta jääkaapista ja kodin toimintoja säätelevästä automaatista. Järjestelmän tärkein hyöty tullaan näkemään lääketieteen ja terveydenhuollon saralla, joilla yhteiskunta kohtaa tällä hetkellä suuria haasteita.
Suomen ikärakenne luo valtavia paineita vanhustenhuollolle. Samanaikaisesti tutkimustyöhön ja terveydenhuollon uudistuksiin tarvittaisiin lisää resursseja. Esineiden internetin saralla on jo kehitelty lukuisia apukeinoja, joiden pääperiaate on kohdistaa henkilökunnan resursseja juuri tarvittaviin hoitotoimenpiteisiin ja poistaa niitä sieltä, missä ei tarvita.
Henkilökuntaa sitovaa seurantaa, tutkimuksia ja jopa hoitoja voidaan tulevaisuudessa tehdä yhä useammin digitalisaation tarjoamien älyratkaisujen avulla. Jos esineiden internet pystytään valjastamaan enemmin hyötykäyttöön, voidaan sen avulla tuottaa myös kilpailukykyisiä palveluita.
Esineiden internet vanhustenhuollon parantajana
Monille vanhuksille oma koti on paras paikka, mutta turvallisuuden vuoksi eteen tulee muutto vanhustenkotiin. Esineiden internetin avulla vanhuksille voidaan tarjota kuitenkin aiempaa pidempään mahdollisuus asua kotona. Muistisairaan avuksi on mahdollista asentaa erilaisia sensoreita, jotka muistuttavat hellalla kiehuvasta ruuasta tai kahvinkeittimen olevan päällä. Samaiset sensorit vahtivat vanhuksen poistumisia kotoa ja hälyttävät unohtuneista iltalääkkeistä. Palvelut on mahdollista yksilöidä tapauskohtaisesti; muistisairas vanhus tarvitsee erilaisia apuja arkeensa kuin liikuntaesteinen. Vanhukselle itselle valvonta luo turvallisuuden tunteen.
Osa laitteista on jo osana arkeamme. Monilla vanhuksilla on jo kädessään ranneke, jonka avulla on helppo hälyttää apua. Samaisen rannekkeen voi asentaa seuraamaan kantajan olinpaikkaa kartalta, ja siirtyminen tietyn kehän ulkopuolelle antaa seuraajille ilmoituksen. Rannekkeiden avulla voidaan jo nyt seurata potilaiden elintoimintoja, jotka kertovat esimerkiksi sydämen sykkeen, verenpaineen ja muita seurattavia asioita. Nyt niiden arvo on useimmiten datan välittäminen potilaalle, mutta tulevaisuudessa järjestelmän on tarkoitus koota data mahdollisimman monipuoliseen käyttöön terveydenhuollossa.
Seurannasta kohti ratkaisuja
Terveydenhuoltosektori on nousemassa IoT-alustojen keskeiseksi hyödyntäjäksi. Esineiden internet mahdollistaisi jo monia hankkeita, mutta sairaaloihin ja muihin laitoksiin niiden käyttöönotto vaatii myös määrärahoja. Osassa sairaaloita on jo käytössä älysänkyjä, jotka mukautuvat potilaalle parhaiten sopivaan asentoon ja mittaavat kunkin potilaan tarkkailun alla olevia toimintoja. Tämä vapauttaa henkilökuntaa tarkastuskierroksilta muihin työtehtäviin. Ensiaskel on erilaisten käytännön asioiden ohjaaminen automatisoinnin hoidettavaksi. Tulevaisuuden visioissa tehtävät yhä vaikeammista ja ammattitaitoa vaativista toimenpiteistä on mahdollista siirtää koneiden ohjaamiksi.
Mittaustulosten seuraaminen pitkällä ajanjaksolla on tärkeää potilaan kannalta, ja samalla se tehostaa hoitoketjun toimintaa. Tähän asti se on vaatinut useimmiten ihmiskontaktin, kun sydänfilmi on mitattu, holter asennettu tai verikoe otettu. Eri kokeisiin meneminen vaatii liikuntaesteisiltä ja vanhuksilta monesti valtavia ponnistuksia, ja samalla se kuormittaa terveydenhuoltoa. Mittauspisteitä ollaan asentamassa asuinkeskittymien tarpeen mukaan esimerkiksi ostoskeskuksiin, apteekkeihin ja vanhustentaloihin. Tällöin mittaustulokset siirtyvät suoraan lääkäreille helposti, ja potilaat voidaan kutsua lisätutkimuksiin tarpeen vaatiessa.
Kehittyneellä digitaalitekniikalla voidaan ennaltaehkäistä sairauksia
Tulevaisuudessa merkittävässä roolissa ovat erilaiset ohjelmistot, jotka tulevat kokemaan suuremman murroksen tulevien vuosien aikana. Useimmat niistä joudutaan yhdenmukaistamaan, jolloin data ikään kuin keskustelee keskenään. Tällä hetkellä useimmat rekistereistä ovat irrallisena tietona, joka vaikeuttaa sujuvan hoitopolun käyttöönottoa ja datan hyödyntämistä. Kun potilaasta on mahdollista kerätä dataa vuosien varrelta yhteen tiedostoon, jossa itse ohjelma osaa tuoda esiin tarkasteltavia kohtia, on digitalisaatio tuonut hoito-ohjelmaan aivan uudenlaisen puolen. Tällöin diagnoosien tekeminen ja seuranta kehittyvät uudelle tasolle.
Kun kaikki tieto saadaan kanavoitua yhteen järjestelmään yli laitosten ja aluerajojen, saavat lääkärit potilastiedot helposti tarkasteltaviksi. Parhaimmillaan niiden rinnalla voidaan tutkia sen hetkisiä elintoimintoja, jotka siirtyvät esimerkiksi potilaan rannekkeen avulla suoraan potilastiedostoon. Monissa tapauksissa varteenotettavaksi tulee etähoito kotona sairaalahoidon sijaan, ja se voi olla potilaan kannalta tärkeä asia toipumisessa. Aikanaan kehittyneet nanolaitteet pystyvät arvioimaan lääkkeen annostuksen, havaitsemaan syövän varhaisessa vaiheessa ja suunnittelemaan oikeanlaisen hoidon kasvaimen pienentämiseksi. Parhaimmillaan hoito paranee, kun data ja ammattitaitoinen henkilökunta liitetään yhteen.
Digimurroksen esteet lääketieteen puolella
Suurimmaksi esteeksi käyttöönoton kannalta muodostuu kustannuskysymys. Eri järjestelmien uusiminen ja yhteensovittaminen tarkoittaa suurempia määrärahoja niin ohjelmiin kuin myös koulutukseen. Sen lisäksi monia rakennuksia joudutaan uusimaan perusteellisesti. Ohjelmistojen tulee olla käytössä yli rajojen monissa paikoissa, joten eteen tulee myös ratkaistavia tietoturvakysymyksiä. Terveydenhuollon, käyttäjien ja innovaatiokeskusten välille tarvitaan avointa vuoropuhelua. Silloin tarvittavat muutokset saadaan tehtyä kaikkien kannalta juuri oikein – ilman turhia kokeiluja ja rahallisia menetyksiä. Kehityksen rinnalla on myös varauduttava ongelmiin ja takaiskuihin.
Potilaan tie hoidettavaksi
Potilaasta kerätyt tiedot voidaan jaotella käyttöön eri palvelimilla. Potilaalle itselle voidaan siirtää mobiilitiedostona hänen elämäntapamuutosta vauhdittavia tai muistettavia asioita tukevia tietoiskuja. Tällöin terveydenhuolto tukee potilasta arkisissa ratkaisuissa, ja samalla yhteiskunnan varat säästyvät monitasoisesti; henkilökuntaa ei käytetä turhaan ja kansantalous kiittää elämäntapamuutoksiin tähtäävistä projekteista. Potilas on mahdollista ohjata datan tarkastelun perusteella oikealle lääkärille. Sairaalassa asioidessa helppous konkretisoituu mobiiliohjauksella näytteenotoissa ja esimerkiksi vuodepaikkatilanteen varausjärjestelmällä. Henkilökuntaa ei ole aina saatavilla niin kuin nykyisin, mutta hoito on yksilöllisempää ja täsmällisempää.