Esineiden internet tarkoittaa teknologioita, joilla erilaisia laitteita voidaan yhdistää internetiin. Käytännön tasolla se on tiedon keräämistä, jota koneista tehdään verkon välityksellä. Pienimmillään esineiden internetissä eli IoT:ssä (Internet of Things) voi olla esimerkiksi lämpömittari, jonka kertomia tuloksia voidaan tarkastella nettiin kytköksissä olevalla laitteella. Tekniikkaa voidaan hyödyntää myös erittäin suurissa kokonaisuuksissa, jolloin puhumme vaikkapa tuotantolaitoksen koko laitteistosta. Yleisimpiä sovellutuksia esineiden internetissä ovat teollisuuden valvonta ja ohjaus, terveydenhoito ja logistiikka.
Teollisuudessa datan reaaliaikainen kerääminen auttaa ennakoimaan toimintaa ja lisäämään tuottavuutta. Pitkältä aikaväliltä saatava tieto voi toimia mitä parhaimpana apuna yrityksen tulevaisuutta suunnitellessa, sillä koneiden keräämä tieto näyttää kaunistelemattoman totuuden kehityksen suunnasta. Terveydenhoidossa ja hyvinvoinnissa esineiden internetin sovellutukset ovat yksilötasolla älykelloja ja sensorein varustettuja laitteita, joilla ihmiset voivat mitata omia terveyden seurantaan liittyviä lukuja.
Kotitalouksiin on tarjolla älyjääkaappeja, jotka ilmoittavat suoraan omistajansa puhelimeen jääkaapin sisällön ruokakauppaan mennessä. Logistiikan alalla esineiden internetin avulla voidaan tehdä seurantaa ja ohjausta, kuten bussin aikataulussa pysymistä seuratessa. Usein IoT-aiheesta puhuttaessa vastaan tulee pelkästään sen positiivisia puolia esitteleviä näkökulmia. Paljon hyvää ja maailmaa eteenpäin vievää se toki on saanut aikaan vaikka jo pelkästään sillä, että automaattisesti dataa keräämällä esineiden internet on poistanut ihmisiltä monia rutiininomaisia tehtäviä, ja tehnyt erilaisten tietojen keräämisestä helpompaa.
Tällä kertaa keskitymme kuitenkin ongelmiin, joita IoT on tuonut tullessaan. Miten tietoturvan käy, jos pian kaikki mahdollinen data liikkuu tietoverkkoja pitkin? Entä onko esineiden internetin sovellukset taloudellisesti järkeviä sijoituksia yrityksille tai yksityishenkilöille? Kuinka energia riittää, kun IoT-teknologioiden laitteet kuluttavat sitä yhä kasvavissa määrin?
Tietoturvariskit
Vaikka esineiden internet on ollut osa elämäämme tavalla tai toisella jo vuosia, on se viime aikoina noussut esiin selvästi enemmän kuin aiemmin. Aihe on ajankohtainen siitä yksinkertaisesta syystä, että IoT:n sovellutukset ovat laajentuneet koskemaan lähes kaikkia elämän osa-alueita. Kun laite toisensa jälkeen kytketään internetiin, on tietoverkoissa tapahtuva liikehdintä ennennäkemättömällä tasolla. Tästä väistämättä seuraa omia ongelmiaan, joista yksi näkyvimmistä on tietoturva.
Esineiden internetin tietoturva koostuu kolmesta asiasta: laitteista, tietoverkoista ja back end -toiminnoista eli varmistuksista. Kuluttajien ja yritysten IoT-järjestelmät rakentuvat sekalaisesta valikoimasta eri valmistajien tuotteita ja palveluita, jolloin niiden yhteensovittaminen on tietoturvan näkökulmasta hankalaa. Tässä kohdassa hakkerit katsovat tilaisuutensa tulleen. Tietoturvan eteen tehdään töitä ja tilanne paranee jatkuvasti, mutta siihen asti käyttäjiensä tarpeisiin räätälöityjen IoT-tekniikoiden haavoittuvuus on ehdottomasti sen suurin murhe.
Kustannukset
Tietoturvan ohella toinen merkittävä ongelma esineiden internetiä hyödyntävissä sovellutuksissa on niiden kustannukset. Jos puhumme älykellojen tapaisista bulkkina tuotettavista laitteista, joiden keräämä tieto ei vaadi merkittäviä tietosuojia tai itse laitteen hinta on edullinen, eivät kustannukset nouse käytön esteeksi. Tämä tarkoittaa markkinoilla olevia valmiita tuotteita, joita voi ostaa käyttöön yksittäin tai osaksi kokonaisuutta, kuten esimerkiksi älytalon eri komponentit.
Suurimmissa IoT-teknologiaa hyödyntävissä kokonaisuuksissa järjestelmä voi sen sijaan koostua monimutkaisesta systeemistä, joka on räätälöity kohteeseen sopivaksi. Tällöin kustannukset nousevat huomattaviin summiin, koska ne sisältävät suunnittelutyön lisäksi laitehankinnat, asennukset ja käyttöönottokustannukset. Yrityksissä panostukset esineiden internetiin on laskettu pitkällä aikavälillä kannattaviksi, mutta riskinä toki on, että valittu järjestelmä vanhenee tai osoittautuu muilta osin epäsopivaksi kohteeseen esimerkiksi tietoturvassa esiin tulleiden puutteiden takia.
Energiapula
Tietoverkkojen yhdistämät laitteet ja niiden välillä liikkuva tieto kuluttaa energiaa niin paljon, että sen riittävyydestä on nousemassa suuri huoli. Kymmenen vuotta sitten energia ei ollut pohdinnan aiheena, sillä sen tarve oli selvästi pienempi. Mutta nyt asia on toisin, ja tälläkin hetkellä uuden sukupolven prosessoreiden suunnittelijat miettivät, kuinka laitteiden akut jaksaisivat pyörittää vaadittavan määrän toimintoja nykyistä pidempään.
Esineiden internet tarkoittaa käytännössä suurta määrää erilaisia antureita ja sensoreita, jotka keräävät tietoa ja lähettävät sitä eteenpäin. Niissä nykyisin käytettävät akut eivät toimi riittävän pitkään, joten uudenlaisia ratkaisuja olisi tarpeen keksiä nopeasti. Jatkossa tilanne tulee vain pahenemaan, sillä verkkoon kytkettävien laitteiden määrä kasvaa edelleen ja niissä liikkuvan tiedon määrä kasvaa mukana. Samalla myös ihmisten odotukset laitteiden toimintakyvystä kasvaa.
Yhteenveto
IoT eli esineiden internet tarkoittaa, että laitteita kytketään verkkoon, jotta ne voisivat jakaa keräämänsä ja analysoimansa datan eteenpäin. Esineiden internetillä on monia hyviä puolia, kuten muutoin saavuttamattoman tiedon kerääminen, rutiininomaisten toimintojen väheneminen ja tiedon analysoiminen hyödynnettävään muotoon. Sekä yksityishenkilöt että yritykset ovat saaneet esineiden internetistä helpotusta arkeen tai apua liiketoiminnan kehittämiseen. IoT:ssä on myös omat ongelmansa, joista käsittelimme tietoturvaan, kustannuksiin ja energiapulaan liittyvät aiheet.
Esineiden internetiä hyödyntävässä teknologiassa lukematon määrä tietoa liikkuu tietoverkkoja pitkin. Koska koneiden väliset yhteydet ja itse koneet ovat toistaiseksi hyvin kirjavalta joukolta valmistajia, on niiden keskinäisessä yhdistämisessä havaittu tietoturvallinen ongelma. Räätälöidyt IoT-teknologiaa hyödyntävät systeemit voivat olla myös kalliita, ja kolmanneksi suuren tietomäärän liikuttaminen kuluttaa niin paljon energiaa, että voimme jo puhua energiapulasta.