Monet 2000- ja 2010-lukujen keksinnöistä olisivat vielä 80-luvulla saaneet kansan kohottamaan kysyvästi kulmakarvojaan. Ai että kannettava puhelin, jolla pääsee vielä nettiin? Scifi-elokuvassa ehkä. Vuonna 1972 Hamilton Watch Company -yhtiön lanseeraama Pulsar Time Computer oli ensimmäinen kaupallistettu älylaite, ja se maksoi enemmän kuin henkilöauto. Kellolaite nähtiin jopa James Bondin rannetta koristamassa Elä ja anna toisten kuolla -elokuvassa (Live and Let Die), ja osa katsojista varmasti piti sitä vain elokuvakikkana.
Totuus on kuitenkin monesti tarua ihmeellisempää, ja älypuhelinten rinnalle on ilmestynyt Pulsar Time Computeria paljon kehittyneempiä älykelloja ja muita laitteita, jotka ajattelevat puolestamme. Voimme mitata unenlaatumme ja -määrämme sekä syömämme kalorit älylaitteen ja siihen liitetyn sovelluksen avulla. Puhelimella voi säätää kodin valaistusta, kytkeä turvakameran päälle tai tarkistaa jääkaapin sisällön. Tulostin lähettää automaattisesti tilauksen toimittajalle, kun laitteen muste on vähissä. Kätevää, ja lisäksi netti yltää jopa kolkkiin, jonne ihminen ei. Esimerkiksi Nicaraguan Masaya-tulivuori on kytketty verkkoon.
Mitä laitteita voi kytkeä verkkoon?
Pohjoisen Matti Meikäläinen huomaa esineiden internetin vaikutuksen arjessaan, kun mittarinlukijaa ei tarvitse odotella vierailulle, vaan kiinteistöjen sähkömittarit etäluetaan. Markkinoilla on älyjääkaappeja, jotka kertovat kuluttajalle jääkaapin sisällön. Näin kauppalapun kirjoittamiselle voi heittää hyvästit. Pakkasessa ei tarvitse värjötellä odottamassa junaa, bussia tai muutakaan julkista kulkupeliä, sillä niiden liikkeitä voidaan seurata paikannusjärjestelmillä. Kännykän näyttö antaa ennusteet saapumisajoista. Kotona puhelimella tai tabletilla voidaan hallita televisiota, ruohonleikkuria, verenpainemittaria, itkuhälytintä, hammasharjaa ja jopa grillin paistomittaria.
Muitakin palveluratkaisuja on. Apple ja Google kilpailevat käyttäjien elämää mullistavista ja helpottavista sovelluksista, ja tekniikka on vallannut jopa pehmolelut. WikiBear oppii tuntemaan kaverinsa, laukoo vitsejä ja antaa vastauksen esitettyyn kysymykseen googlattuaan sen. Tässä kohtaa monet kavahtavat ja mieleen hiipii ajatus mahdollisista turvallisuusriskeistä.
Huoli onkin aiheellinen, sillä kehittyvä teknologia ja mikrofonien ja kameroiden yleistyminen kaikkialla asettaa tietosuojaohjelmille uusia haasteita. Missä menee tiedonjaon ja yksityisyyden raja? Kuinka hakkerit pidetään loitolla oman kodin turvaverkosta?
Palvelu vastaa tarpeeseen
Vaikka palveluntarjoajat ja tietoturvayrityksen vannovat käsi sydämellä ohjelmistojensa olevan turvallisia ja päivitysten ajan tasalla, on tiettyä skeptisyyttä hyvä harrastaa. Madonreikiä jää aina, kunnes joku ne löytää. Silti älylaitteet ja esineiden internet ovat enemmän mahdollisuus kuin uhka. Erityisesti logistiikassa ja automaatiotekniikassa Internet of Things on korvaamaton apu. Logistiikkakustannukset ja samalla tuotehinnat alenevat, valmistusprossien valvonta ja ohjaus ovat tehostuneet ja nopeutuneet ja lastia voidaan seurata reaaliajassa. Samoin trukkien ja satamanostureiden huoltotarvetta voidaan kartoittaa tehokkaasti.
Mitä monimutkaisempi käyttökohde, sitä kehittyneempiä tulee myös älylaitteiden algoritmien olla. Lääketiede on tästä mainio esimerkki. Sydänkäyrän (EKG) käyttäytymistä voidaan seurata sovelluksella älypuhelimen näytöllä, ja appsi varoittaa käyttäjäänsä mahdollisista riskeistä. Monet IoT-järjestelmät tukevat pilvipalveluita, eli käyttäjät voivat seurata laitteiden mittaamia tuloksia netin kautta laitteella kuin laitteella paikasta riippumatta. IoT-sovellusten rakentaminen on helpottunut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja prosessi nopeutuu jatkuvasti. Aina ei tarvitse olla ammattikoodari luodakseen oman sovelluksen, mutta osaamista toki vaaditaan.
Ohjelmointi uusiksi
Esineiden internetin ehdottomia valtteja ovat kauko-ohjattavuus ja langattomuus. Käyttäjä tarvitsee vain puhelimen, tietokoneen tai tabletin sekä siihen kytkettävän sovelluksen, kun taas palveluntarjoaja vastaa sensoreiden asentamisesta ja käyttöliittymän ylläpidosta. Kodeissa laitteet toimivat pääsääntöisesti WiFi-verkossa tai Bluetooth-yhteydellä iOS- tai Android-käyttöjärjestelmissä. Jos ennen nettiyhteyden pyörittämiseen riitti modeemi-reititin, ei sen teho enää jaksaisi pyörittää lukuisia verkkoon kytkettyjä laitteita. Älytelevisiot ja imurirobotit syövät yllättävän suuren osan laajakaistasta, joten kotiverkon siirtonopeuden pitää olla tämän päivän käyttövaatimusten tasolla.
Esineiden internet on muuttanut verkkoa ja verkko meidän käyttäytymistämme. Data auttaa suunnittelemaan, ennaltaehkäisemään, valvomaan ja seuraamaan. Arjen askareet hoituvat etänä ja päivän kalori- ja liikunnantarve näkyvät suoraan rannekkeesta. Kodin käyttöliittymät pitävät asumuksen sopivan lämpöisenä, valot päällä silloin kun tarvitaan ja jopa informoivat mahdollisista vioista. Älylukko suojaa unohduksilta, eikä kotiin tarvitse palata tarkistaakseen vielä kerran, tuliko liesi tai kahvinkeitin varmasti kytkettyä pois päältä. Esineiden internet tuo mielenrauhaa ja kerää tärkeää asumis- ja käyttäytymisdataa.
Laboratoriosta kadulle – Narrowband-IoT
Keysight Technologies, Nokia, Telia ja iProtoxi suorittivat vuonna 2017 kokeen, jolla dataa siirrettiin Narrowband-yhteydellä kaupallisessa verkossa. NB-IoT-teknologia nopeuttaa tiedonsiirtoa nostaen siirtonopeuden 250 kbps:ta jopa 1Mbps:iin. Nopeus suomentuu edullisuutena ja mahdollisuutena sijoittaa sensoreita esimerkiksi rakenteiden perusteisiin kosteusarvoja mittaamaan. Tietoja voidaan hyödyntää monenlaisessa päätöksenteossa yhteiskunta- ja yksilötasolla. Odotettavissa on mullistuksia useilla eri toimialoilla, joilla tietoa voidaan siirtää mobiiliverkon kautta suoraan asiakkaan näytölle. Uudenlaisia ratkaisuja tullaan näkemään ainakin autoteollisuudessa, lääketieteessä, kuluttajaelektroniikassa ja logistisissa ratkaisuissa.
Osa jo täällä, paljon vielä tulossa
Vaikka esineiden internet voidaan nähdä uhkana, on siitä enemmän hyötyä kuin haittaa – jo tänä päivänä. Erilaiset palvelut tehostuvat, nopeutuvat ja osaavat pureutua välittömästi esillä olevan ongelman ytimineen. Epäsiisti koti? Älyimuri on jo vauhdissa poistamassa lattialla pyöriviä pölypalloja. Kauppalappu unohtui kotiin? Ei hätää, sovellus auki ja kurkistamaan, mitä eineitä älyjääkaapista löytyy. Teollisuus hyötyy esineiden internetistä kenties eniten, eikä samaan tehtävään kulu enää yhtä paljon aikaa ja resursseja kuin ennen. Kuluttaja kiittää ja kaikki ovat tyytyväisiä