Esineiden internet ei ole enää uusi konsepti teknologian maailmassa. Tavalliselle tallaajalle aihe on voinut tulla tutuksi esimerkiksi puhelimen välityksellä toimivan kodin valaistuksen tai turvajärjestelmän kautta. Yritysten maailmassa Internet of Things -teknologiaa käytetään esimerkiksi tuotannossa, missä teollisen laitteiston toimintaa voi ohjata etäältä ja kerätä sen suorituksesta tietoa älylaitteen avulla. Ohjattava laite voi olla miltei mikä tahansa, kuten lentokoneen moottori, tuulivoimalan turbiini tai sataman kotiinkuljetusjärjestelmä. Sekä yksityis- että tuotantokäytössä laitteet on yhdistetty joko WiFi- tai Bluetooth-verkkoon, jolla ne ovat yhteydessä keskenään.
Esineiden internetin teknologian keskiössä on data, sillä sen taustalla toimivat ohjelmistot keräävät tärkeää tietoa laitteen toiminnasta. Tätä tietoa voidaan käyttää hyödyksi, ja sen avulla esimerkiksi tuotannon prosesseja voidaan muuttaa tehokkaammiksi, saavuttaa taloudellisia etuja ja vähentää ihmistyövoimaa.
IoT-teknologialla kerätyn datan käyttöön on kuitenkin lukuisia muitakin mahdollisuuksia. Kuluttaja voi muuntaa kotinsa varsinaiseksi älykodiksi, jonne asennetut anturit pystyvät kertomaan kaiken lämpötilasta kosteusprosentteihin ja sähkönkulutukseen. Googlen tai Amazonin tapaisten suuryritysten tarjoamat älykodin virtuaaliset ohjaajat voivat kerätä mitä moninaisinta tietoa taloudessa asuvista henkilöistä ja mahdollistaa näin kohdennettujen mainosten lähettämisen. Lääketieteessä potilaiden terveydentilaa pystytään tarkkailemaan erilaisten ulkoisten ja sisäisten mekanismien avulla. Esineiden internetin avainsana on siis tiedonkeruu ja tallennettu data.
Suuren tietomäärän kääntöpuolena ovat kuitenkin mahdolliset turvallisuusriskit ja aiheelliset kysymykset yksityisyydensuojasta. Datan kasvava määrä myös aiheuttaa omat haasteensa sen säilömiselle ja analysoimiselle. Tässä artikkelissa paneudumme syvemmin Internet of Things -teknologiaan, sen keräämän datan käyttöön ja erilaisiin käyttötarkoituksiin sekä haasteisiin, jotka meidän tulee olla valmiita kohtaamaan tulevaisuudessa.
Miksi IoT-teknologia kerää dataa?
IoT-teknologian tärkein ominaisuus on sen kyky kerätä kaikenlaista dataa. Tämä kerätty data on elintärkeää, sillä se antaa tarvittavaa tietoa käyttäjälle laitteen toiminnasta. Kerättyä informaatiota voidaan käyttää useisiin eri tarkoituksiin. Arkikäytössä datan merkitys ei ehkä loista tärkeydellään, sillä kuluttajille tutut IoT-teknologiat ovat suurimmaksi osaksi omaa elämänlaatua parantavia tekniikoita. Esimerkiksi kodin valaistusta, turvallisuusjärjestelmää tai jääkaapin sisältöä analysoiva järjestelmä ei ulkoapäin näytä keräävän tietoa, vaan vaikuttaa vain systeemiltä, jota käyttäjä voi kontrolloida etäältä. Todellisuudessa esimerkiksi valaistusjärjestelmä voi kerätä huomionarvoista informaatiota kodin sähkönkulutuksesta.
Datan merkitys korostuu varsinkin teollisuuden aloilla, joissa verkkoon yhdistetyillä esineillä voidaan kerätä tietoa niiden suorituksesta ja tehokkuudesta ja tarvittaessa toimia ajoissa. Esimerkiksi logistiikassa kulkuvälineiden sijaintia voidaan seurata IoT-teknologian ansiosta ja arvioida niiden saapumisaikoja. Tämä data on elintärkeää logistiikkayritysten toiminnalle.
Mihin kerättyä data käytetään?
Esineiden internetin keräämää dataa käytetään eri tarkoituksiin sen perusteella, kuka on käyttäjä ja mihin tarkoitukseen hän laitetta käyttää. Koska IoT-teknologiaa hyödynnetään niin monilla eri aloilla sekä yksityisessä käytössä, on koko aihealuetta mahdotonta kattaa yhdessä artikkelissa. Esimerkit eri käyttötarkoituksista antavat kuitenkin hyvän kuvan datan tarpeellisuudesta. Yksityishenkilö voi älykellon avulla kerätä tietoa omasta aktiivisuudestaan ja tehdä sen perusteella elämäntapaan liittyviä päätöksiä. Teollisuuden jätehuollossa jäteastiassa oleva anturi kerää tietoa jätteen määrästä ja kutsuu keräysauton paikalle astian ollessa täynnä. Lääketieteessä yksi käyttötarkoitus on sydänkäyrän (EKG) tulkinta, jota voidaan seurata käyttäjän rannekkeesta tai älykellosta ja huomauttaa potilasta mahdollisesta riskistä reaaliajassa.
Liiketoiminnassa IoT-teknologian keräämää dataa voidaan käyttää personoitujen tuotteiden ja palveluiden kohdistamiseen kuluttajille. Tämän datan uskotaankin olevan tulevaisuudessa yrityksille elinehto markkinoilla pärjäämiseen, sillä kuluttajat vaativat yhä kohdennetumpia markkinointitaktiikoita.
Datan keräämisen haasteet ja turvallisuusriskit
Eri tutkimuksien mukaan maailmassa on nykyään noin 200 miljardia laitetta tai esinettä, jotka voidaan kytkeä internetiin. Näistä kuitenkin vain 7 prosenttia, eli noin 14 miljardia, on tällä hetkellä yhteydessä verkkoon. Digitalisoitumisen edetessä määrät tulevat kasvamaan, ja samaisten tutkimusten mukaan vuoteen 2020 mennessä kytkettyjen laitteiden lukumäärä jopa kaksinkertaistuu. Tämä aiheuttaa haasteita monella taholla. Verkkoon kytkettyjen laitteiden kasvu aikaansaa datan määrän nousun ja sen säilyttämiselle ja varastoimiselle tulee löytää toimivia ratkaisuja. Tallennuskapasiteetti on jo nyt jäänyt datan kasvun jalkoihin.
Myös datan hyödyntäminen ja jalostaminen on kehityksen polulla: tällä hetkellä resurssit riittävät kokonaisdatamäärästä vain 5 prosentin käsittelyyn. Tulevaisuus herättää kysymyksiä myös siitä, kuka omistaa datan ja miten sen turvallisuus pystytään varmistamaan. Euroopassa EU on jo ottanut askelia IoT-teknologian avulla kerätyn datan omistukseen ja sääntelyyn liittyvien lakipykälien asettamisessa.
Yhteenveto
Esineiden internet eli lyhyesti IoT-teknologia on tullut jäädäkseen. Siitä hyötyvät kaikki yksityishenkilöistä lääketieteeseen ja teollisuuteen. Eri teknologisten ohjelmistojen avulla mikä tahansa soveltuva laite voidaan yhdistää verkkoon ja sen toimintaa pystytään säätelemään ja seuraamaan älylaitteen avulla. Kontrolloimisen vierellä Internet of Things -teknologian keskiössä on sen kyky kerätä dataa, jota voidaan käyttää hyväksi eri käyttötarkoituksissa. Kuluttajat voivat seurata esimerkiksi aktiivisuuttaan mobiililaitteeseen yhdistetyn älykellon avulla, kun taas teollisuuden aloilla laitteiden toimintoja voidaan seurata ja parantaa tekniikan keräämän datan myötä.
Tämä teknologia tuo kuitenkin mukanaan haasteita. Kasvava datan määrä, sen säilöminen ja analysointiin riittämättömät resurssit ovat tulevaisuudessa ajankohtaisia kysymyksiä, joihin jäämme odottamaan vastauksia. Alalla kuumin peruna on kuitenkin turvallisuus ja datan omistukseen liittyvät kysymykset, sillä kuluttajat ja yritykset eivät luonnollisesti halua kerätyn tiedon joutuvan vääriin käsiin.